Moikkamoi!🙋🏼♀️
Eipä oo tätä mutsia näkynyt blogin kimpussa sitten viime kevään!🤣
En voi kylläkään sanoa,että olis niin kiirettä pidellyt,etten oo tänne ehtiny tulemaan kirjoitteleen,ehei. Kyllä tää kirjoitustauko johtuu ihan muista asioista,kuten mm. puhtaasta jaksamattomuudesta!
Kuten tietävät he,jotka mua muualla somessa seuraavat. Oon ollu kyllä erittäin ahkera marisemaan elämän ankeutta muilla sosiaalisen median kanavillani…paitsi ehkä TikTokissa. Mutta se onkin asia,ja kanava,aivan erikseen.😆
(Käykäähän hyvät ihmiset liittymässä TikTokkiin,niin saatte ilo,naurua ja hyväntahtoisuutta elämäänne!!!🥰 Ja meikän toilailuja saa siellä seurata nimimerkillä @_nolo_mutsi).
No joka tapauksessa koko kevät jatkoi samaa väsynyttä ja mitäänsanomatonta rataa,sitä ihan samaa,josta on tullut kirjoiteltua nyt viimmeiset…en edes muista miten kauan,ainakin viimeisen vuoden verran,todennäköisesti kauemminkin!!😅
Tammikuussa tais tulla jonkin lyhyt tilapäinen virtapiikki,ja ainakin yritys kohti tuotteliaampaa elämää,mutta siihen sekin jäi. Kun vaan ei jaksanut. Ei vaan ollut ”motia”kuten nuoriso sanoo,eli huvitusta. Eikä voimia.
Voimavaroja ei siis juurikaan löytynyt yhtään mitään ”ylimääräistä” kohtaan.😔 (Tää alkaa olemaan jo niiiiiin rikki kulunut valitusfraasi meikäläisen suusta).
Kesä oli ja meni,vaihtelevilla energioilla,mutta enemmän ja vähemmän makoilemalla,ja mitään oikeastaan sen kummempia tehden. Mutta saatiin me yhdet rippijuhlat järkättyä,nimittäin meidän esikoinen pääsi jo ripiltä!💙
Tää olikin meidän kesän kohokohta ja päämäärä,jota kohti mentiin koko kesäloman ajan ja aika ennen juhlia oli toki työntäyteistä,mutta voi niin antoisaa ja ihanaa! Itse juhlat oli pienet ja intiimit juhlakalun toiveesta,ja juhlapäivä onnistunut,rento,lämminhenkinen ja ikimuistoinen.
Ja tää äitikin muisti ja kykeni nauttimaan ensimmäisen lapsen tunteikkaasta konfirmaatiopäivästä täysin palkein!💝
Juhlien jälkeen itselläni oli kesälomaa vielä kolmisen viikkoa jäljellä ja tämä tuli todellakin tarpeeseen,sillä väsähdin tosi pahasti juhlahumun ja juhlien jälkeisen euforian laskeuduttua.
Elokuu alkoikin melko sumuisissa ja aika syvän masennuksenkin värittämissä merkeissä,mutta sain tämän jakson selätettyä ennen töiden alkua,ja arkeenpaluu sujui jo sitten odotetuissa ja mielekkäissä merkeissä.🙏🏻
No myös aika elokuun alusta tähän syyskuun loppuun on ollu melko haastavaa aikaa. Kuinkas muutenkaan. Oishan se kiva joskus kirjoitella vähän tasaisemmastakin menosta…😏
Noniin,mennääs sitten kuulumisien jälkeen lopulta itse postauksen aiheeseen. Eli aiheeseen,joka on mun yksi lempiaihe tällä hetkellä ja josta haluan avoimesti kirjoittaa enemmänkin ja jakaa omia kokemuksiani eteenpäin!🤗
Oon saanu oppia tässä pienen jakson aikana,että nää omat ongelmat ja vaikeudet jaksamisen sekä kropan takkuisuuden kanssa ei suinkaan ole pelkästään johtuneet vain rankan ja erilaisen korona-ajan tuomasta tunnemyllerryksestä.
Täällä on siis ollut taustalla myös uudenlaisia terveysongelmia,joista sain lopulta selkeän varmistuksen viime maaliskuussa.
Tai selkeen ja selkeen,riippuu keneltä kysytään,ja jos lääkärin kantaa kysytään,niin mitään terveysongelmaahan mulla ei ole. Ei ainakaan siis tähän asiaan liittyvää.💩
Tähän johtaan kehotankin mahdollisen terveydenhuollon ammattikuntaan kuuluvan lopettavan lukemisen. Teksti ei välttämättä sovellu omaan ajatus- ja arvomaailmaan,ainakaan ammatillisesti katsottuna.😆
Kyse on siis ferririinistä.
Eli ferritiini kertoo elimistön varastoraudan tilanteen. Se ei siis suoraan ole liitännäinen mitenkään hemoglobiiniarvoon.
Oon vinkunut ferririinimittausta työterveyden puolelta vuoden 2018 syksystä saakka,jolloin mun ferritiiniarvo oli 34.
Uusintaverikoetta vaan ei koskaan mulle myönnetty.
Oon nimittäin tutustunut tähän ferririini-asiaan nyt lähivuosina ja oppinut,että arvo 34 ei todellakaan ole hyvä varastoraudan arvo. Vaikka naisten ferririinin viite on 5-150,arvo päälle sadan on vasta ihanteellinen siten,että pystyy toimimaan lähellekkään hyvinvoivana,kehittyvänä,tuotteliaana ja terveenä yksilönä.
Ferritiinin olisi hyvä olla reippaasti yli sadan etenkin silloin jos sattuu olemaan sairauksia tai tulehduksia kehossa,kuten mulla on.
Jos tää asia kiinnostaa,niin käyppä lukasees lisää aiheesta vaikka tästä linkistä. Lupaan,että on silmiä avaavaa tekstiä!😁
Myös muutamia selkeämpiä,lyhyempiä,ytimekkäämpiä ja parempia blogikirjoituksia löytyy näistä,jossei jaksa meikäläisen horinoita lueskella:
Ferritiinistä siis kiistellään lääketieteen näkökulmasta ja käsitettä ”raudanpuute ilman anemiaa” ei vieläkään tunnisteta,saatikka tunnusteta suurimmasta osaa lääkäreiden toimesta.
Raudanpuute ilman anemiaa tarkoittaa sitä,että hemoglobiiniarvo on normaali (ei anemiaa),mutta ferririiniarvo (eli varastorauta) on alhainen,eli alle 30.
Monet lääkärit tosin noteeraavat tämän naisten hömpötyksenä ja ns.muotivillityksenä. Kuten aikoinaan kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa myös kävi.
Kuitenkin jo esim.Terveystalon sivuilla ferritiinimittausta käsittelevässä osiossa kerrotaan: ” Raudanpuutetta on syytä epäillä, kun ferritiiniarvo on alle 30 μg/l ja henkilöllä on raudanpuutteeseen viittaavia oireita ja hän kuuluu raudanpuutteen riskiryhmään (esim. runsaat kuukautiset, synnytykset, verenluovutukset, puutteellinen ruokavalio).”
Raudanpuute ilman anemiaa onkin erittäin alidignosoitu sairauden tila.
Totuus on,että tietouden lisääntymisen myötä yhä useammat naiset on alkaneet vaatia hoitoa moninaisiin oireisiinsa,joista he ovat pahimmassa tapauksessa kärsineet jo vuosikausia,ja joihin ei selkeää diagnoosia tai apua ole löytynyt.
Tietous alhaisesta varastoraudan määrästä ja siihen liittyvistä oireista ja ongelmista yleisvoinnille on nostanut kansan taisteluun ferririinin tärkeydestä ja oman hyvinvoinnin oikeanmukaisesta hoitamisesta !👏🏻
Ja tätä eivät lääkärit purematta niele.
Kuka potilas nyt tietäisi enemmän ja paremmin voinnistaan,kuin monta vuotta opiskellut alan ammattilainen! Viitteet on aina viitteitä syystä ja niitä pitää tuijottaa pitkästä oirelistasta & potilaan voinneista viis. Ne on vaan luulosairautta.🤷🏼♀️
Suotavampaa on potilaalle määrätä esim.mielenterveyslääkkeitä,kuten oon kuullut sekä omakohtaisesti kokenut,että tässä tilanteessa mieluumin tehdään.
Itselleni ei siis koskaan ole virallisesti diagnosoitu raudanpuutetta ilman anemiaa,sillä ferririiniarvo on aina ollut viitteiden sisällä ja hemoglobiini 120-140 välillä.
Multa otettiin keväällä laajat labrat erään kaupungin järjestämän hyvinvointihankkeen tiimoilta ja niihin oli tk-lääkäri laittanut sattumalta myös ferririinimittauksen mukaan. Vahinko??!?!?? Aivopieru???🤷🏼♀️
Kuten niin monelle muulle on käynyt,niin myös on käynyt mulle,että lääkäri sivuuttaa alhaisen ferritiiniarvon voimakkaista raudanpuute-oireista huolimatta,sillä mittausarvo on siellä viitteiden sisällä.
Oma ferririini oli siis maaliskuussa enää 24.😳
Ei hyvä ei. Se oli alentunut vaan entisestään vuodesta 2018.
Olin tokikin yllättynyt,sillä en ollut ollut varma johtuivatko itseäni pitkään vaivanneet oireet raudanpuutteesta,koronan tuomista huolista,pitkällisestä unettomuusjaksosta,koholla olevista verensokeriarvoista vai puhtaasti laiskuudesta tai jopa mielenterveyden ongelmista!😟
Eipä kuulunut lääkäriltä ferritiini-verikokeesta soittoja perään tuolloin maaliskuussa ja itse en todellakaan vain yksinkertaisesti JAKSANUT lähteä taistoon asiassa,jossa tiesin jo etukäteen olevani häviäjien joukkuseessa.
Aloinkin omatoimisesti ottamaan rautaa purkista,tai tässä tapuksessa suihkeena,kun sain nähdä omakannasta sen hetkisen ferririiniarvoni.
No jokatapauksessa nyt se oli ainakin varmaa,että raudanpuute oli verottanut kehoani ties jo kuinka kauan,sillä kaamea oloni ja voimakkaat oireeni olivat kestäneet niin kauan,kuin vaan suinkin muistan.
Toisin sanoen,en muista aikaa,jolloin kehoni olisi toiminut normaalisti ja oloni olisi ollut normaali oma itseni,mitä se sitten ikinä onkaan. En vaan enää tahdo muistaa,mitä on olla normaali,jaksava ja elämäniloinen ihminen.😬
Myös mulla,kuten niin monella muullakin alhaisen ferritiinin omaavalla,oirelista on pitkä.
-Uniongelmat
-Jalanpohjat puutuu
-Tavallista runsaampi hiustenlähtö
-Sanoja hukassa
-Kropan hapoille meno vähäisestäkin liikkumisesta
-Yhtäkkinen sykkeen nousu ja heilahtelut
-Herkästi väsähtäminen
-Hengästyminen pienestäkin ponnistelusta
-Suun ongelmat,kielen kirvely
-Hidas palautuminen
-Lihaskivut
-Huimaus
-Aloitekyvyn puute
-Mielialan vaihtelut ja masennus
-Päänsäryt
-Kilpirauhasen toiminnan heikkeneminen
-Refluksioireet
-Sydämen tykyttelyt
-Hikikihtaukset ja syväjäässä olo
-Raajojen puutuminen
-Jatkuva painonnousu ja vaikeus painonpudotukseen
Omista oireista on vaikea selkeästi sanoa,mikä johtuu lisäksi kilpirauhasen ongelmista,mikä sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä,tai mikä mahdollisista alkavista vaihdevuosioireiluista. Tai ylipäätään sitä,että olisko mun refluksitauti ollut helpommin hoitotasapainossa,jos rautavarastot olisivat olleet kunnossa.🤨
Nää on tälläistä omaa spekulaatiota.😏
Tiesittekö muuten,että mm.kilpirauhasen oireilut saattaa liittyä vahvasti nimenomaan raudanpuutteeseen kehossa?
(Huom.! Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus,struuma yms.sitten asia erikseen.)
Usein ihmetellään kun kilpirauhaslääkitys ei ala puremaan oireisiin,ja olo ja oireet vain jatkuvat tyroksiinin lisäämisestä huolimatta.
Kun rautaa ei ole tarpeeksi varastoissa,myöskään kilpirauhanen ei pysty toimimaan kunnolla ja tällöin arvot saattaa heitellä ja olla viitteiden alarajoilla,kuten mulla on ollut jo vuodesta 2014.
Pelkkä ferritiiniarvon nostaminen saattaa auttaa siis etuisesti myös kilpirauhasen toimintaan.
No syy miksi aloitin rautasuihkeella,enkä tableteilla.
Vastaus on yksinkertainen. Refluksin takia.
Pelkäsin kuollakseni maaliskuussa,että mitä refluksi tuumaa lisäraudasta. Itselläni on siis tähystämällä diagnosoitu löysä mahalaukun sulkijaläppä. Rautalisät kun tutkitusti lisäävät erilaisia vatsaoireita ihan terveilläkin ihmisillä.
Olin törmännyt eräässä blogissa Nordic Healthin Vahva rautaan ja hankin sitä.
Totta on,että suihkeissa on määrällisesti huomattavasti vähemmän rautaa (n.5-25 mg),sillä ne imeytyvät suoraan suun limakalvoilta eteenpäin ja näin ollen ne ohittavat mm.vatsalaukun mahahapot.
Tämä tarkoittaa sitä,että suihkeiden lisäraudasta suurin osa pääsee elimistön hyötykäyttöön eli sinne rautavarastoihin asti.Toisin kuin vatsalaukun ja suoliston prosessoimista tableteista,joista ei imeydy suinkaan kaikkea 100mg rautaa elimistöön,vaan osa katoaa luonnollisestikkin ”matkan varrella”.
Järkeilin siis,että kun lisärauta ei pääse vatsalaukkuun saakka,niin refluksitautini pysyy ainakin aisoissa,sillä kärsin välillä varsin kovistakin oireista ja kivuista,jolloin joudun olla jopa tilapäisellä sairaslomalla.
Samalla hankin muutaman muun vitamiinivalmisteen vointini kohentumista silmällä pitäen,kuten Puhdas + Quattro C-vitamiinilisän. Lisärautahan kannattaa ottaa C-vitamiinin kanssa sen paremman imeytymisen vuoksi.
Ja lisäksi tuolloin samoihin aikoihin tehty ravintoainemittaus osoitti itselläni olevan mm. C-vitamiinin puutostilan.
Noin reipas viisi kuukautta söin tätä lisärautaa suihkeena ja vointini tuntui ajoittain olevan jopa inhimillisen rajoissa,kunnes se taas romahti ja olin väsyksissä,sumussa ja lamaantunut. Jos jaksoin pienen hetken olla aktiivinen ja toimelias,niin jo toisena hetkenä tämä kostautui ja vaivuin aivan jopa apaattiseksi ja passiiviseksi.
Silti olin optimistinen rautavarastojen karttumisen suhteen ja havaitessani,että lääkäri ei ollut elokuussa laittanut diabetesneuvolan kontrollikokeisiin mukaan ferritiiniä diabeteshoitajanikaan pyynnöstä,taivuin pakon edessä.
Kuten niin moni raudanpuutteinen nainen joutuu tekemään nykypäivänä saadakseen mittauksen tehtyä.
Pitkin hampain varasin ajan Terveystalon ferririinimittaukseen ja maksoin verikokeen omasta pussistani. Tää otti niin lujaa päähän,ettei veri kiertänyt!!!!!!🤬
Tämä ei silti lainkaan vetänyt vertoja sille,miten lujaa harmitti ja turhautti,kun sain ferririinin mittaustuloksen elokuun lopussa.
Ferririini oli vain laskenut!
Se oli laskenut 24:stä jo huimaan 17,2:een!!!!!!!!!!
Olin täysin tyrmistynyt. Aivan sanaton. Shokissa.
Kaikki se menneiden kuukausien optimistinen työ ei ollut tuottanut lainkaan tulosta,vaan päinvastoin,saattanut tilannettani vain huonompaan suuntaan.😑
Toki saattaa olla myös mahdollista,että ferririiniarvo on ollut maaliskuussa jopa vielä lähempänä nollaa,sillä olin ollut törkeässä lenssussa verikokeiden aikaan. Sairastin kunnon flunssan,jossa niistin ja ryin limaa pihalle kokonaiset kolme viikkoa,ennen kuin tauti alkoi antaa vihdoin periksi. Olin todella huonossa kunnossa.
Se oli tosiaankin sellainen niin sanottu vuosituhannen lenssu!!!😵💫
Oon nimittäin saanut näin myöhemmin oppia senkin,että elimistön tulehdustila,vaikkapa vaan nuhayskä,saattaa nostaa todellisen ferririinin arvon jopa 2-5 kertaisesti!!! Joten kukapa tietää,mikä olisi ollut tuolloin ferririinin todellinen lukema,jos olisin tajunnut mennä verikokeisiin vasta täysin terveenä.😖
Ehkäpä se olikin siis noussut joutain pykäliä rautalisä-suihkeella….ei voi tietää. Auttamattoman hälyttävän alhainen se joka tapauksessa oli elokuunkin mittauksessa,siitä ei päässyt mihinkään.😒
Viikon verran masentelin vain lisää tätä yllättävää tulostani ja pohdin mikä olisi seuraava askel.
En malttanut tuolloin maksaa extraa Terveystalon lääkärin puhelinkonsultoinnista,sillä tiesin jo sanomattakin,että lisärautaa olisi jokatapauksessa syötävä!
Googlettelin ja surffailin Facebookin Raudanpuute ilman anemiaa-ryhmissä vinkkejä ja rautavalmiste-neuvoja hakien. Apteekissa vierailtuani päätin uskaltaa ottaa riskin (sillä vaihtoehtojahan ei varsinaisesti ollut) ja alkaa popsia 100mg sisältävää rautalisää suoraan vatsaan ja kokeilla,mitä refluksini siitä sanoo.
Valitsin etuisimpien joukossa olevan valmisteen,jolla isolla osalla Raudanpuute-ryhmässä ja blogeissa olevista naisista oli ferririini alkanut kohoamaan. Ja valmiste oli itselleni tuttu pieneltä kokeilujaksoltani vuodelta 2018. Tuolloin en vatsaoireiluista kärsinyt.
On muuten aika yleistä,että ensimmäisenä kokeiltu rautalisävalmiste ei jostain syystä ala imeytymään elimistöön. Saattaa joutua kokeilemaan jopa useimpia eri valmisteita ennenkö tää alkaa tuottaa tulosta,ja löytää itselleen sopivan valmisteen ja ferririini alkaa nousemaan.🙄
Oon myös luonnollisesti varautunut syömään rautaa purkista reippaasti jopa vuoden-kaksi saadakseni ferririinini nousemaan tarpeeksi korkealle.
Raudanpuutteen syy on myös aina hyvä yrittää selvittää jos vain mahdollista,ja itselläni suurin vaikuttaja tähän on todennäköisesti ollut jo noin 15 vuotta popsimani mahansuojalääkkeet eli happosalpaajat.
Tällöin ei ravintoaineet ruoasta tai lisäravinteista pääse imeytymään elimistöön ja saattaa ilmetä ravintoainepuutoksia,joita mulla onkin ollut todennäköisesti roppakaupalla vuosikausia.
Rohkaistuinkin viimein ajamaan mahalääkitykseni alas viime kevään aikana ja oon pärjännyt omaksi ihmetyksekseni melko hyvin ilman jatkuvaa happosalpaajan nappailua joka aamu!!! Satunnaisia närästyksiä lukuunottamatta.
Oon tästä hirmu ylpeä ja ainakin jokin positiivinen asia on nyt toisin kehossani ja mahdollisuudet terveydentilan muuttumiseen ovat paremmat!🥰
Pakko myös mainita tähän lopuksi,että alamäki oman kehon kanssa alkoi kuopuksen syntymän jälkeen,eli vuodesta 2011,jolloin olin siis suunnitellussa sektiossa. Sitä en muista miten paljon menetin verta tuolloin ja sainko punasoluja lisää operaatiossa. Rautalisää en ainakaan syönyt synnytyksen jälkeen.
Imetin kuopusta reipas puolitoista vuotta. Tämä myös edesauttaa naisen rautavarastojen hupenemisia raskauden ja synnytyksen lisäksi.
Oon harrastanut raskasta liikuntaa vuodesta 2014 ja tämä myös kuluttaa rautavarastoja.
Kaiken tämän lisäksi olin vuonna 2019 vatsaoperaatiossa,jossa tuli hieman komplikaatioita,ja niin ikään menetin verta jonkin verran.😬
Mutta eipä mulle tuolloinkaan kukaan lääketieteen ammattilainen kertonut,että lisärautaa ehkä kannattaisi ottaa leikkauksen jälkeen.
Itseasiassa niinkin ”olematon” asia,kuin hieman runsaammat kuukautiset saattavat verottaa naisilla rautavarastoja ja ferririini laskee pelkästään jo tämän johdosta.
Pitkäaikainen stressi on myös eräs tekijä,joka saattaa syödä rautavarastoja tyhjiin,ja voi pojat,ompa monilla naisilla siitä ainakin kokemusta!!!!😆
Joten musta on vaan oikein,että tästä asiasta on alettu puhumaan nykypäivänä vaan enemmän ja raudanpuute ilman anemiaa on saatettu naisten tietoisuuteen.
No nyt oon nauttinut Ferrodan Fe++ valmistetta kaksi viikkoa joka päivä C-vitamiinilisän kanssa. Jättänyt kaksi tuntia väliä syömiseen ja juomiseen ennen ja jälkeen valmisteen ottamisen aikana,ja en oo vielä ikinä elämässäni tainnu olla näin väsyksissä.😞
Tuntuu myös,että kaikki muutkin kärsimäni oireilut on iskeneet päälle taas kunnolla,inhottavan kokonaisvaltaisina,ja läpitunkevina.
Tähän liittyen.
Törmäsin sattumalta tässä ihan lähipäivinä vielä sellaiseen asiaan,että myös raudan ALOITUSoireet saattaa äityä yhtä pahoiksi,kuin itse raudanpuute oireet. Keho ei aluksi tiedä mitä tekisi kaikella sillä yhtäkkisellä raudan määrällä jota kehoon puskee.
Epäilenkin nyt vahvasti,josko näin on saattanut käydä omalla kohdallani,nimittäin nyt on tuntunut jo jonkin aikaa siltä,että esimerkiksi mikään määrä yöunta ei virkistä,nukuin sitten millaisia öitä tahansa!
Ja mähän sitten muuten nukun nykyään,HALLELUJA!!!!!🤪
Ja koen,että kaiken lisäksi vieläpä hyvin ja suhteellisen sikeästi,ainakin mitä vertaa aiempaan….😏
Koen myös hyvänä ja helpottavana asiana sen,että lopulta keväällä sain tietooni ferritiiniarvoni,sillä oon saanut alkaa opettelemaan olemaan rauhassa. Raskasta liikuntaa ei suositella raudanpuutteiselle. Oon luvan kanssa rötvännyt sohvalla,erityisesti nyt elokuisen mittaustuloksen jälkeen.
Mun ei oo pakko tehdä YHTÄÄN MITÄÄN. Ei kerrassaan MITÄÄN.
Toistaiseksi vielä oon jaksanut tehdä töitä ja suoriutunut mielestäni työpäivistäni ja töistäni tässä tilanteessa hyvin. Työpäivät kun jaksaa painaa,niin oon kaatunu kaikkeni antaneena soffalle. Ja siinä oon viettäny iltapäiväni iltaan saakka löhötessä ja hyviä tv-sarjoja katsoessa.
En oo tehnyt sitten yhtään mitään,mikä ei oo täysin pakollista!🤗
Vähän meinas jo ahdistusta tästä asiasta puskee päälle,mutta sitten on täytyny vaan muistuttaa itteeni siitä,että tää ei oo varsinaisesti mun syy. En oo tahallani laiska tai saamaton tai tylsä. En vaan voi sille mitään,kun aivot on narikassa ja pää sumussa. Silmät ja lihakset painaa,ja mikään ei lystää. Mitään ei jaksa.
Oma perhe onneksi auttaa,ymmärtää ja tukee tässä,ja meillä on hubbien kanssa jo omatoimisia ja itsenäisiä koululaisia kodissa.🥰
Facebookin Raudanpuute-ryhmät on olleet myös suurena apuna ja ymmärryksen lähteenä omalle toiminnalle,tai toimimattomuudelle. Samoin muutaman ihanat naiset,joiden kanssa ollaan vaihdettu tuskaisia ja kuohuttavia kokemuksia somen kautta asian tiimoilta.
Vertaistuki on ollu todella lohduttavaa ja voimauttavaa!🙏🏻
Hubbielle ihan lopuksi vielä täydet propsit,että jaksaa tämmöstä kammottavaa akkaa päivästä toiseen täällä kotona,sillä tiedän,että mun kanssani ei oo ollu helppoo elää. Niin se vaan tuossa porskuttaa iloisena vierellä; kuuntelee,lohduttaa,auttaa ja osallistuu.💘
Vetää tätä samaa rallia uudestaan ja uudestaan.
Olisi kans itsekkin ihanaa saada hoitaa tätä arkea ilman jatkuvaa puuskutusta,hapotusta ja väsymistä. Olis hienoa käydä kaupassa pää kirkkaana,keskustella ihmisten kanssa järkevästi ja alkaa jaksaa harrastaa liikuntaakin taas jossain vaiheessa uudestaan. Haluasin itsekkin jo elää. En vain selviytyä päivästä toiseen.
Ehkä joku päivä.❤️
Ennen sitä ei auta kuin odotella,että tää mun tämänhetkinen rautavalmiste onnistuisi imeytymään mun kroppaani ja saisin alkaa saamaan jo pikkuhiljaa omaa elämääni takaisin.
Tässä odottelun välissä suosittelen perehtymään vaikkapa lääkäri Elina Ritolan Raudanpuute-blogiin,sinne pääsee tästä.😄
Toivotan sydämeni pohjasta voimia kaikille saman asian parissa taisteleville,ei luovuteta,vaikka välillä ei jaksettais tapella tuulimyllyjä vastaan!💞
Kyllä se lopulta helpottaa,sen on PAKKO, ja se kaikki oman terveyden eteen tehty on ollu sitten sen arvoista.
- Jonaliini
